JAAVA ja BALI via KUALA LUMPUR 2010

Balin idylliä. Kecak-tanssija takanaan riisiterassit ja taustalla kohoaa pyhä tulivuori Agung, saaren korkeushuippu.

KAAKKOIS-AASIAA KUALA LUMPURISTA

JAAVALLE JA BALILLE

Indonesia on maailman suurin saaristovaltio, asukasluvultaan maailman neljänneksi suurin valtio ja suurin muslimienemmistöinen maa. Myös Malesia on muslimienemmistöinen, mutta molemmissa maissa kohtaavat Aasian uskonnot ja kulttuurit. Muun Indonesian islamilaistuessa Bali jäi ainoaksi hindukulttuurin keskukseksi.

Lännen kautta Kaukoitään

Finnair markkinoi Helsinkiä lännen porttina itään ja päinvastoin. Suorat lennot useisiin Aasian kaupunkeihin sujuvatkin ripeästi muttei edullisesti. Mitä kauemmin viihdyt ilmassa, sitä halvemmalla pääset, näyttää olevan nykymotto. Jos ei rahat riitä, lennät ensin länteen ja sieltä takaisin itään. Aikaa kuluu, mutta rahaa säästyy. Ilmastopolitiikkaako tämäkin?

Siis nytkin ensin Finnairilla Amsterdamiin jatkolentoa itään odottamaan.

HELSINKI-VANTAA. Puhtain siivin Helsingistä maailmalle. AMSTERDAM LÄHESTYY. Eka laskeutuminen Amsterdam Schipholiin, ei kuvan kanavaan.

Kuala Lumpurin päivitys digiaikaan

 Finnairin jälkeen lentovastuun otti Malaysia Airlines. Malesian pääkaupungin Kuala Lumpurin viime kuvauksista ei ole vielä kulunut montaa vuotta. Filmikalusto on kuitenkin vaihtunut digiaikaiseen, joten päivitykseen käytettiin eka päivä. Chinatowniin asti en kuitenkaan nyt ehtinyt.

KUALA LUMPUR MALESIA. Kaupungin maamerkkeihin kuuluvat yli satavuotias Sultan Abdul Samad ja Petronasin kaksoistornit, jotka vielä viimeksi olivat maailman korkeimmat, mutta edelleenkin kärjen tuntumassa. Muslimitytöt Kansallismoskeijalla, jonka kattopalkilla päivysti myös pihamaina.

Jaavan kulttuuria ennen ja nyt

Jaava on Indonesian pääsaari. Pääkaupungin lisäksi Jaavalla sijaitsee myös kulttuuripääkaupunkina tunnettu Yogyakarta. Sen muodostama erikoishallintoalue on Indonesian tasavallan ainoa provinssi, jossa vielä hallitsee sulttaani.
Yogyakarta sijaitsee sen kolmion keskellä, jonka kärjet ovat Borobudurin buddhalaistemppeli, Prambananin hindutemppelialue ja Indonesian aktiivisin tulivuori Merapi.

INDONESIA. Maan kulttuuripääkaupunki YOGYAKARTA Jaavan saarella. Kaupungin panoraamaa hallitsee taas aktivoitunut Merapi. Liikenne pyörii enimmäkseen kaksin pyörin. Monille riittää, että vain perheen pää suojellaan.

Kaupungin keskus on sulttaanin palatsialue Kraton. Hallitseva uskonto on islam. Yogyakartan Suuri moskeija ja vähän pienemmän pieniä koraanikoululaisia.

Tänään Jaavaa hallitsee islamilainen kulttuuri, mutta ennen sielläkin vaikuttivat suuret idän uskonnot. Näistä ajoista muistona Keski-Jaavalta löytyy maailman suurin buddhalaistemppeli ja valtava hindutemppelialue. Nämä molemmat kuuluvat UNESCOn maailmanperintö-kohteisiin.

BOROBUDUR. Maailman suurin buddhalaistemppeli hallitsee ympäristöään. Japanilaisia pyhiinvaeltajia temppelillä. Vain stupan sisällä olevan buddhan jalan koskettaminen takaa lapselle onnellisen elämän.

PRAMBANAN. Alueella on  224 temppeliä, joista suurin on pyhitetty Shivalle. Sateen sattuessa tarjoutuu suojaa nykyihmisellekin.

Jaavan taloutta hallitsee maatalous, joka on perustunut riisinviljelyyn jo muinaisista kuningaskunnista lähtien.

KESKI-JAAVA. Riisi on Jaavan tunnetuin tuote. Tämän päivän kylissä tiedetään jo Suomenkin tunnetuin tuote.

Jaavan vanhin ja suosituin teatterimuoto on wayang kulit eli varjoteatteri, joka kuuluu UNESCOn aineettoman kulttuuriperinnön luetteloon. Hindukulttuurin ajalta on jäänyt myös Ramayana-eepokseen perustuvat tanssiesitykset.

UNESCOn aineettoman kulttuuriperinnönluetteloon kuuluvan Wayang-varjoteatterin kulissien takana. Purawisatan jaavalaisversio Ramayana-baletista.

Jaavalta Balille

Saarien välisen paikallislennon hoiti Garuda Indonesia. Koneesta viimeinen kuva Merapista vain muutama tunti ennen, kuin se aloitti viikkojen suurpurkauksen, jonka uhriluku nousi yli kolmen sadan.

Oman kulttuurinsa Bali

Balin kulttuuri eroaa muusta indonesialaisesta kulttuurista. Kun islam valtasi Jaavan, pakeni sielläkin ennen vallinnut hindukulttuuri Balille, jossa se muodostaa merkittävän keskuksen. Balilaisista 92 % on hinduja. Bali tunnetaan kecak-tanssista, jonka lähteenä on intialainen Ramayana-eepos. Balin omaan perinteeseen pohjautuu barong-tanssi.

Balin maisemaa hallitsevat kylien kauniit hindutemppelit ja maaseudun tuhatvuotiset pengerretyt riisiterassit. Järvien ja tulivuorten lisäksi meren hiekkarantaakin riittää halukkaille.

BALIN MUINAISET KUNINGASKUNNAT

Balilla oli yhdeksän kuningaskuntaa 1600-luvun lopulta vuoteen 1908. Merkittävin näistä oli Klungkung. Niiden historia päättyi traagisesti puputaniin, eli itsemurhataisteluun Klungkungissa. Hovin jäsenet marssivat hollantilaisvalloittajia vastaan juhla-asuissa upeina saattueina aseinaan rituaalitikarit. Saattueet kävelivät rauhallisesti hollantilaisia vastaan pysähtymättä - hollantilaiset avasivat tulen ja murhasivat kaikki, miehet, naiset ja lapset. Sen jälkeen hollantilaiset tuhosivat Klungkungin kuninkaan palatsin ja miehittivät koko Balin.

Klungkungin kuninkaanpalatsin alue nykyisessä Semarapurassa. Palatsialueen ulkopuolella hollantilaisten suorittaman joukkomurhan uhrien muistomerkki. Oikeuspalatsin seinältä voi lukea rikoksesta seuranneen rangaistuksen.

Mengwin kuningaskunnan päätemppeli Taman Ayun. Ubudin kuninkaanpalatsi ja merkkihenkilön hautajaiset Ududissa.

BALIN HINDULAISUUS

Balin hindulaisuuden päätemppeli on äititemppeliksikin kutsuttu Besakih saaren pohjoisosassa.

Turistimassojen suosikki on Tanah Lotin temppelialue, etenkin auringonlaskun aikaan.

Muinaisen Mengwinin kuninkaallinen Taman Ayun-temppeli. Kylä- ja kotitemppeleitä löytyy kylien joka kulmasta. Kuvat Ubudista

Jumalia pitää ruokkia ja lepyttää asettamalla kodin edustalle kukkia ja lehtiä. Jumalat ottavat omansa lähettiläidensä kautta. Pikkuvarpunen ja aasianturturikyyhky ovat aina paikalla.

IHMISIÄ, ELÄMÄÄ, ELANTOA JA KULTTUURIA 

(roomaksi leipää ja sirkushuveja)

Balilainen koti Batuanissa. Balilaisia Batuanissa ja Ubudissa

Suurin osa väestöstä saa Balillakin elantonsa maataloudesta. Riisiterasseja Tegalalangissa. Sadonkorjuu tapahtuu edelleen perinteisin käsivoimin. Puintityötä tehdään tässä Tampaksiringissä.
Osansa saavat myös ankat.

Maustetila Tampaksiringissä. Pippuria ja kahvin paahtamista, ananas ja hedelmämaistiaista sekä sivettikissa, jonka ruuansulstuksen kautta kalleimmat kahvit kulkevat.    

Käsityöläisten Bali. Bali tunnetaan taidokkaista käsitöistään. Jokainen kylä on erikoistunut omaan käsityölajiinsa. Hopeaseppien kylä on Celuk, puunveistäjien Mas ja batiikintekijät löytyvät Tohpatista.

ESITTÄVÄ KULTTUURI

Jaavalaisen version lisäksi nähtiin kaksi balilaista versiota Ramanyanasta eli Ramanjasta ja aitobalilainen barong-tanssi. Ei jäänyt epäselväksi kummalla puolella hyvän ja pahan välisessä taistelussa kannattaa olla.

BALIN KULTTUURIA. Bina Remaja Troupen Legong Dance & Ramayana Ubudissa. The Barong and Kris Dance Batu Bulanissa Sukun Kecak Performance Nusa Duassa.

LUONTOA, MAISEMAA JA ELÄIMIÄ

Balin panoraamaa. Pengerrettyjen riisivainioiden lisäksi vetää Balilla kameraa puoleensa niin meren rannat, kuin järvet ja vuoretkin. Kutan hiekkarantaa Batur-tulivuori ja -järvi Pohjois-Balilla.

Tällä kertaa eläimet eivät olleet kovin keskeisessä osassa. Vain kansainväliseen retkeen sisältyi käynti Alas Kedatonin pyhässä apinametsässä. Sen apinat kuuluvat jaavanmakakien balilaiseen haaraan. Linnut olivat alueen vakioasukkeja tai satunnaisia vierailijoita. Hämähäkit viihtyivät temppeleillä.

Eläinten Bali. Balin jaavanmakakeja Alas Kedatonin pyhässä apinametsässä. Suomumanikkeja Batubulanissa. Isonokkavaris Nusa Duassa. Ojasuokana Ubudissa. Hämähäkki Taman Ayunin temppelillä.

Nusa Duan rannan kahlaajia. Pienin ei muistanut nimeään päinvastoin kuin rantasipi ja pikkukuovi. Jalohaikarakin teki pikavisiitin jäämättä kuitenkaan poseeraamaan.

PARATIISISAARI?

Balin saari Indonesialle kuuluvalla Pienten Sundasaarten saariryhmässä on niin tarumaisen kaunista seutua, että joku voisi melkein luulla sen olevan taitavasti maalattu taustakulissi trooppisen rehevine metsineen, pilviä hipovine tulivuorineen ja lämpimän Intian valtameren aaltojen hyväilemine rantoineen. Vaikka lennot Balille vievätkin aikaa, palkitaan vaiva paikan päällä moninkertaisesti. Tähän uskomattomalta kuulostavaan maisemaan kun lisätään vielä perinteitään vaalivat ystävälliset ja hymyilevät paikalliset ihmiset, sekä maukas indonesialainen keittiö, on paketti monilta osin täydellinen. Balia ei varmasti turhaan ole kehuttu mm. ”Maailman aamuksi”, ”Jumalten saareksi” sekä ”Viimeiseksi maanpäälliseksi paratiisiksi”.   https://www.bali.fi/

Näin informoidaan suomalaisia Balin ihanuudesta. Mielestäni näin voitaisiin kertoa myös monesta muusta paikasta maapallollamme. Oppaan toteamus, että balilaiset ovat alkaneet pitää suomalaisista entistä enemmän, kun suomalaisetkin ovat oppineet antamaan juomarahaa, kertoo totuuden Balinkin turistibisneksestä.

 

Balin turismi romahti vuosiksi, kun terroristit iskivät 2002 pääturistikohde Kutassa yökerhoon. 202 ihmistä kuoli, eniten australialaisia. Itsemurhapommittajat iskivät vielä kahdesti 2005 tappaen 20 ihmistä, turistien puuttuessa paikallisia.

Matkan päätteeksi Conrad-luokan lomailua Nusa Duassa rannan häirikköturismista huolimatta. Mannertenväliset lennot hoiti täyden palvelun Malaysia Airlines. Siinä Finnairillekin opittavaa.

Balilta takaisin Suomen yllättäen alkaneeseen talveen

Lennot Kuala Lumpurin kautta Eurooppaan hoiti Malaysia Airlines. Palvelu pelasi paljon Finnairia paremmin myös mantereen sisäisillä lennoilla. Tämän valitettavasti koimme Finnairin lennolla Amsterdamista Helsinkiin. Lunta tupaan tai ainakin pihaan tuli kotonakin. Alkoi etutalvi.

Teksti ja kuvat:  Sakari Niemi